Metropolin tulevaisuus, onko sitä?

Helsingin metropoli on kasvanut kovaa vauhtia, mutta se ei silti tunnu luovan perinteistä ajatusta metropolista, jossa on ahdasta, meluisaa, saasteita ja kallista. Pelkästään metropolialueella asuu tällä hetkellä 1,4 miljoonaa asukasta, joka on vähän yli 1/5 osa Suomen asukasluvusta. Kasvua odotetaan vuoteen 2030 tapahtuvan noin 200 000 asukkaan verran. Työllisyys tilanne muuhun Suomeen verrattuna on parempi, sillä ihmisten motivaatio muuttaa on suurempi ja metropolissa asumisen helppous houkuttaa ihmisiä lähemmäksi. Mutta miten käy tällä hetkellä dynaamisen metropolin, jos koko Suomen työllistyminen ja asuminen keskitetään yhdelle alueelle? Ottaako se silloin enemmän, mitä kykenee antamaan? Käykö lopulta niin, että keskittäminen tuhoaa jo hyväksi todetun keskiön? Mahdollisesti, mutta miten voimme saavuttaa oikeanlaisen balanssin?

Miten ihmiset saadaan töihin?

Jos tarvitaan lisää työntekijöitä muualta Suomesta tai ulkomailta, niin miten houkutella ihmiset muuttamaan maalta kaupunkiin? Miten maalainen sopeutuu kaupunki elämään, sillä se on hyvin erilaista kuin mihin hän on mahdollisesti tottunut. Palkkausta pidetään hyvänä houkuttimena mutta miten perheellinen äiti saadaan muuttamaan? Perhettä ei mielellään jätetä, eikä muuttaminen tapahdu aina niin vain. Talo pitäisi myydä ja lapset erottaa heidän kavereistaan. Vanhemman työpaikka muutos on vain 1/3 osa muutoksesta. Hoito-, ja koulupaikka muuttuu lapsilla ja myös isän pitäisi löytää työ. Jos tässä kohtaa työnantaja tulisi vastaan ja tarjoaisi työsuhde- asuntoa, olisi perheellisen helpompi muuttaa. Työnantaja voisi myös tarjota sopeutumisaikaa lapsille, sillä maalta kaupunkiin ei ole mikään helppo muutos. Kaikki on uutta ja isompaa.

Onko metropolilla vahvuuksia?

Kaikesta löytyy aina vahvuuksia, myös tästä. Esimerkiksi lyhyet matkat joka paikkaan, toimiva julkinen liikenne, luonto on lähellä, työllistyminen sekä kouluttautuminen on vahvempaa kuin muualla Suomessa. Metropolista löytyy ihmisen perustarpeet läheltä ja helposti ja tämä toimii tunnetusti vahvana kriteerinä suomalaisilla. Yhtenä vahvuutena voidaan pitää myös ulkomaan yhteyksiä sataman ja lentokentän ansioista. Suomi kun on Pohjoismaiden hyvinvointivaltio, turvallinen ja puhdas, niin tämä näkyy myös keskeisenä roolina metropoli alueella. Alueella on toisin sanoen lukuisia elämiseen ja hyvinvointiin liittyviä vahvuuksia suhteessa muihin maailman metropoleihin. Myös yrittäjyyden suosio on kasvussa erityisesti nuorten parissa, joka tuottaa tietenkin positiivista kuvaa Suomen metropolista muualle. Eli voimme tästä kaikesta ymmärtää, että jokaiselle on jotakin ja on myös tilaa hengittää, vaikka puhutaankin metropolista.

Entä onko siinä jotain huonoa?

Metropolialueelta löytyy myös kehitettävää ja se taas tarkoittaa, että ihmisiä tarvitaan, jotta voidaan saavuttaa jotain uutta ja kehittyneempää. Asuminen pääkaupunkiseudulla on huomattavasti kalliimpaa kuin muualla Suomessa, puhumattakaan verotuksesta, mutta toisaalta näihin vaikuttaa myös paljon se, mille metropolialueelle sijoittuu. Miten sitten saada lisää yritystoimintaa, joka taas loisi uusia työpaikkoja, kun pelkän yrityksen luominen kivijalka kaupaksi on niin kallista? Miten tukea yrittäjyyttä rahallisesti vai löytyisikö siihen jokin muu tukimuoto? Tässä voitaisiin myös ajatella, että perustetaan kivijalka kauppa vähän syrjempään, niin säästetään pitkä penni, mutta löytävätkö ihmiset sinne? Sehän on metropolin hienous, että kaikki on lähellä, joten miten rakentaa yrittäjyyttä ja työpaikkoja, kun se on niin kallista alueella, jossa sitä tarvitaan?

Entä jos yhdistytään?

Mitä jos tehtäisiin selkeät liitokset, nykyisten hajanaisten tilalle? Jos yhdistettäisiinkin kaksi suurkuntaa. Helsingin seutu koostuu tällä hetkellä neljästä pääkaupunkikunnasta, joita ovat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen sekä kymmenestä kehyskunnasta Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula, Vihti, Mäntsälä ja Pornainen. Mitä jos näistä yhdistettäisiin joko kaksi tai neljä suurempaa kuntaa? Vaikuttaisiko se ihmisten näkemykseen positiivisesti? Koska tällä hetkellä metropoli elää viihtyisästi ja väljästi ja moniin muihin maailman metropoleihin verrattuna hyvin luonnon läheisesti, niin tekisikö yhdistyminen vain hallaa tälle idyllisyydelle vai loisiko se Helsingistä, nykyisen neljäntoista kunnan sijaan, helposti muistettavan kaksi tai neljä kuntaa? Antaisiko se selkeän kuvan muualta maailmalta tai maasta sinne tuleville vai luoko se metropolista liian hallitsevan?

Metropolin houkuttavuus

Miten houkutella ihmiset ja yritykset Helsinkiin, joka toimii Suomen houkuttelevimpana kohteena? Metropoli toimii tällä hetkellä veturina myös muille maakunnille, joten myös muiden maakuntien menestyminen on hyvin pitkälti kiinni metropolin houkuttelevuudesta, joten miten tehdä yhdestä alueesta tarpeeksi houkutteleva, jotta myös muu Suomi voisi paremmin?

Riittääkö Helsinki?

Metropolin hyvinvointi ei johdu yksiselitteisesti yhdestä Suomen kunnasta, vaan siihen vaikuttaa muutkin maakunnat. Joten kuinka säilyttää myös muun maan vetovoima, jotta koko konsepti pysyisi yhtenäisenä? Miten houkutella ihmisiä ajattelemaan laajemmin tätä? Ei ainakaan keskittämällä kaikkea yhteen kuntaan. Suomi on kuitenkin todella monipuolinen maa, jonka kasvu ja elanto on riippuvainen myös muiden kuntien hyvinvoinnista.

Vastauksemme

Liiallinen tuputtaminen ja yltäkylläisyys saa ihmiset karsastamaan uusia asioita, joka voidaan sovittaa myös metropolin tulevaisuuteen. Jos keskitämme kaiken Helsinkiin, alkaako se lopulta kärsiä omasta ahneudestaan? Suurella todennäköisyydellä kyllä, joka taas johtaa rakennetun metropolin hajoamiseen ja työllistyminen sekä muuttaminen sinne lakkaavat.

Kultaisen keskitien löytäminen tuo haasteita, mutta sitä varten tarvitaan suunnitelmia ja strategioita, joka omalla alallaan antaa mahdollisuuden työhön. Kasvua pidettäisiin tasaisena ja tarjontaa kohdistettaisiin sitä haluaville, eikä jokaiselle. Tällä tavoin emme ruoki heti kättelyssä jo täyttä metropolia, vaan annettaisiin myös kasvuvaraa ja mahdollisuuksia muualle.