Espoo on kaupunki, joka sijaitsee Helsingin metropolialueella, Uudellamaalla. Se on osa pääkaupunkiseutua, jonka muodostavat neljä eri kaupunkia. Espoon naapurikuntiin kuuluvat Vihti, Nurmijärvi, Vantaa, Helsinki, Kirkkonummi ja Kauniainen, joka sijaitsee Espoon rajojen sisäpuolella. Vuoden 2018 tilastojen mukaan Espoon väkiluku oli 282 293 asukasta ja alueen pinta-ala noin 528 km2. Espoo onkin väkiluvultaan maamme toiseksi suurin kunta. Espoo on vahvasti sidoksissa Suomen pääkaupunkiin Helsinkiin sekä sitä ympäröiviin kuntiin. Tunnettuja espoolaisia yhtiöitä ovat muun muassa Nokia, Fortum, Angry Birdsin kehittäjä Rovio. Myös moni muu korkeateknologian yritys on lähtöisin Espoosta. Merkittäviä paikkoja Espoossa ovat muun muassa Nuuksiossa sijaitseva kansallispuisto, Otaniemen kampusalue sekä esimerkiksi Pohjoismaiden suurin kaatopaikka, jonne pääkaupunkiseudun asukkaiden ja teollisuuden jätteet varastoidaan.
Espoosta löytyy laajasti metsäalaa. Kaupungin maapinta-alasta vuonna 2004 oli kaavoitettuna vajaa kolmasosa. Metsää Espoon kaupungista löytyy noin 2000 ha kaavoitetulta alueelta, ja tämän lisäksi alueelta löytyy myös kaavoittamattomia metsäalueita. Espoossa on myös paljon järviä, erityisesti sen pohjoisosassa. Järviä on kaiken kaikkiaan 71 kappaletta, ja niistä suurimpia ovat synkän menneisyyden omaavan Bodominjärven lisäksi Lippajärvi, Nuuksion Pitkäjärvi, Pitkäjärvi, Velskolan Pitkäjärvi, Loojärvi, Saarijärvi, Siikajärvi ja Matalajärvi. Asutusta Espoosta on löytynyt ainakin viimeisen 8 000 vuoden verran, ja sen esihistoriallisen ajan paikkoja tunnetaan jo kivikaudelta ja varhaismetallikaudelta lähtien. Espoo erosi Kirkkonummesta 1400-luvun puolella, ja kaupungin ensimmäinen kuntakokous pidettiin vuonna 1868. Kauppala Espoosta tuli vuona 1963, ja yhdeksän vuotta tämän jälkeen se sai virallisesti kaupungin tittelin.
Espoon kaupunki
Vuoden 2017 tilastojen mukaan Espoon kaupungin verotulot olivat yhteensä 1490 miljoonaa euroa ja kunnallisveroprosentin suuruus 18 %. Kaupunki tuottaakin palvelunsa pääasiassa verorahoitusta käyttäen. Kaupunki on suurin työnantaja Espoossa henkilöstömäärän perusteella. Vuonna 2016 Espoon kaupunki työllisti 14 000 ihmistä. Talous kaupungilla on ylijäämäinen, mutta kaupunki kasvaa koko ajan, eikä ylijäämä riitä rahoittamaan kaikkia sen hankkeita. Espoolla on viisi rahastoa, joita ovat peruspalvelujen kehittämisrahasto, elinkeinojen sekä työllisyyden kehittämisrahasto, peruspalveluiden ja maanhankinnan investointirahasto sekä vahinko- ja investointirahasto. Erityispiirteenä Espoon kaupungilla on se, että se toteuttaa tytäryhtiöidensä avulla investointihankkeitaan. Espoon asukkaiden tulotaso on korkea, ja se ylittääkin pääkaupunkiseudun ja muun Suomen keskiarvot palkkojen osalta. Vaikka työttömyysluvut ovat korkeita, niin muuhun Suomen verrattuna ne ovat kohtuullisen matalia.
Liikenne Espoossa
Espoo kuuluu osaksi HSL:n seutuliikenteen aluetta. Lähijunien lisäksi muita julkisia kulkuvälineitä ovat bussit ja uusimpana tulokkaana viime vuosina rakennettu metrolinja. Metrolla on tällä hetkellä yhteensä kuusi asemaa Espoossa, jotka ovat Keilaniemen, Aalto-yliopiston, Tapiolan, Urheilupuiston, Niittykummun ja Matinkylän asemat. Vuonna 2020 on tarkoitus myös valmistua radan jatko, joka ulottuu aivan Espoon Kivenlahteen asti. Espoon läpi kulkee kaksi suurta moottoritietä, jotka ovat Länsiväylä ja Turunväylä. Kyseisiä teitä ja muita Helsingistä eri suuntiin meneviä pääteitä yhdistävät toisiinsa Kehä I ja Kehä III. Pohjois-Espoon läpi kulkee myös seututie 120. Tämä kuuluu osaksi valtatie 2:n entistä reittiä. Espoon bussilinjat kulkevat Länsiväylää pitkin Helsingin keskustaan Kamppiin, ja Keski- ja Pohjois-Espoosta ne liikennöivät Elielinaukiolle Töölön kautta.
Kieli ja taajamat
Suurin osa Espoon asukkaista puhuu suomen kieltä, ja toiseksi käytetyin kieli kaupungissa on ruotsi. Vuonna 2016 tehtyjen tutkimusten mutkaan espoolaisista 211 300 puhui suomea äidinkielenään, ja ruotsinkielisiä asukkaita oli 20 200 kappaletta. Sitä seuranneen vuoden tilastojen mukaan vieraskielisiä asukkaita Espoosta löytyi 41 700 kappaletta, ja tämän määrän ennustetaan nousevan 30 prosentilla seuraavan 11 vuoden aikana. 1950-luvulla ruotsinkielisen väestön osuus väheni huomattavasti. Vuonna 1950 ruotsinkielisiä Espoossa oli 43,1 % väestöstä, kun taas kymmenen vuotta myöhemmin määrä oli pudonnut 23,5 %:iin. Espoossa oli vuoden 2017 loppupuolella 279 044 asukasta, ja näistä asui taajamissa 272 769 henkeä, haja-asutusalueilla 1 359 ja loppujen 4 916 koordinaatteja ei saatu selville. Lukemat on laskettu asukkaiden mukaan, joiden sijainti on ollut tiedossa.
Kulttuuria espoolaisittain
Espoosta löytyy myös kulttuuria sitä janoaville. Espoon Tapiolassa sijaitsee WeeGee-talo, joka koostuu viidestä eri museosta. Saman katon alla sijaitsevat Espoon modernin taiteen museo Emma, Espoon kaupunginmuseo, Suomen kellomuseo, Suomen lelumuseo Leikkilinna sekä Helinä Rautavaaran museo. Nuuksiossa puolestaan sijaitsee luontokeskus Haltia ja Tarvaspäässä Akseli Gallen-Kallelan museo. Espoossa järjestetään tasaisin väliajoin erilaisia tapahtumia ja festivaaleja, kuten esimerkiksi kesäisin Kivenlahdessa järjestettävä Kivenlahti Rock, Tapiolan vuosittaiset Espoo Ciné -elokuvafestivaalit sekä April Jazz -musiikkitapahtuma. Korpilahden Serena-vesipuistossa taas järjestetään Pacifique-bileet joka talvi, ja Espoon tuomiokirkon kesäohjelmistoon kuuluu konserttisarja Urkuyö ja aaria. Espoosta on myös poikinut paljon kirjailijoita, joista tunnetuimpia ovat muun muassa Arto Paasilinna, Mauri Kunnas ja Antti Hyry. Heidän teoksissaan esiintyykin paljon Espoon tuttuja paikkoja.
Urheilu
Tunnetuimpiin espoolaisiin urheiluseuroihin lukeutuvat erityisesti jääkiekkoseurat Espoo-Blues ja Kiekko-Espoo. Jalkapalloseuroista tunnetuin puolestaan on FC Honka. Espoo Bluesin suurimpiin saavutuksiin kuuluu SM-hopea kausilla 2007 – 2008 ja 2010 – 2011. Urheilijoista menestyneimpiä maailmalla ovat formulakuski Kimi Räikkönen, jääkiekkoilijat Jere Lehtinen ja Teemu Selänne, taitoluistelija Laura Lepistö, uimari Antti Kasvio sekä hiihdon ammattilainen Marjo Matikainen. Espoosta löytyy monipuoliset puitteet harrastaa erilaisia urheilulajeja. Espoon Leppävaarassa sijaitsee toinen kaupungin suurista urheilupuistoista ja uimahalleista, Vermo on tunnettu ravirata, ja ympäri kaupunkia on myös lukuisia muita ulkoilualueita ja liikuntakohteita.